Kuokkalan museoraitti

Museotonttu Akusti menossa A. Eskolan kauppaan. (Kuva: Talvikki Torppa)

Kauppamuseo
sijaitsee kiinteistössä, joka oli alunperinkin rakennettu kauppatarkoituksiin. Viimeiset 60 vuotta kauppaa isännöi kauppias Aleksanteri Eskola, joka lopetti liiketoiminnan vasta 90-vuotiaana vuonna 1974. Talo on ulkoasultaan vuoden 1925 tyyliä ja kauppatavarat vuosilta 1930–50. Puodin hyllyiltä löytyy mm. siirtomaatavaroita, irtokahvia papuina tai jauhettuna, kahvinvastiketta ja sikuria. Lisäksi on paljon paperikankaasta valmistettuja asusteita, laukkuja ja kasseja sekä muita sota-ajan korviketuotteita. Kaupan takahuoneessa voi ihmetellä mm. petroolin jakolaitosta, sillitynnyriä, lihamyllyä ja hevosenkenkiä.

Pajamuseo
on perustettu ajokalutehtailija K.A. Koskisen vuonna 1910 rakennuttamaan pajarakennukseeen. Museossa on nähtävänä neljän seppäsukupolven käyttämiä ja valmistamia työkaluja: ahjoja, alasimia, sähkö- ja käsikäyttöisiä penkkiporakoneita ym. Varsinaisen pajan lisäksi rakennukseen kuuluvat tilat, joissa tapahtui ajoneuvojen puuosien valmistus sekä ajoneuvojen kokoaminen. Pajamuseon erikoisuuksiin kuuluvat mm. pyörien siimarautojen taivutusvalssi sekä sikkikone.

Kampaamo- ja parturimuseo
on sijoitettu sepän entiseen asuntoon. Siellä esitellään erikseen kampaajan ja parturin työvälineitä. Parturipuolen erikoisuutena on kaksiletkuinen fön-laite, jolla pystyi palvelemaan kahta asiakasta yhtä aikaa. Kampaamopuolella kannattaa huomata mm. sähköpermanenttikoneet vuosilta 1930 ja 1935. Parturimuseon tunnistaa ns. verilautasesta, joka on kiinnitetty rakennuksen ulkopuolelle.

Suutarimuseossa
joka sijaitsee kampaamo- ja parturimuseon naapurihuoneessa, voi tutustua suutarin työskentelytilaan sekä hänen koneisiinsa ja työvälineisiinsä. Suutarit tekivät yleensä työtään kotona, joten suutarimuseossakin on keittiö katettuine ruokapöytineen.

Sotaveteraanien perinnekammariin
on koottu – ja edelleen kootaan – viime sotiimme liittyviä tavaroita: korviketavaroita, ostokortteja, rintamamiehille ja -naisille kuuluneita pukuja sekä valokuvia sotatoimista ja sotatoimialueilta. Perinnekammaria esittelee aina pyhäpäivisin joku sotaveteraani.

Puskeman Kustaa
oli Ruskea-ahteella asunut tallukkamestari, jonka 1830-luvulla rakennettu tölli toimi pitkään lempääläisen perinteentutkija Eeva Aneron kotimuseona. Kuokkalan museoraitille mökki siirrettiin kesällä 1998. Kustaan kodissa esitellään pieneläjän tarvekaluja, jotka ajoittuvat vuosisadan vaihteen paikkeille.

Sakkola-Säätiö
avasi kesällä 2000 Kuokkalan museoraitin naapuriin uuden museon. Sakkola-museossa esittäytyy toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton alueelle jäänyt Sakkola. Museoraitin oppaat esittelevät myös Sakkola-museota.

 

Kuokkalan museoraitista lisää museoraitti.fi-sivustolla.

 

 


 

Kuokkalan museoraitti
Kuokkalantie, 37550 Lempäälä
Puh. (03) 375 2643
sähköposti: museoraitti@lempaala.fi

Kuokkalan museoraitti löytyy myös Facebookista!

Tiedustelut:
kulttuurikoordinaattori Talvikki Torppa, puh. 050 383 9613 sekä
Sakkola-museo
Hannu Turkkinen, puh. 040 581 4398

Tiedustelut myös Lempäälän kunnan palvelupisteestä sähköposti: neuvonta(at)lempaala.fi
puh. (03) 565 51 060

Museoiden aukioloajat ja pääsymaksut
Museot ovat avoinna touko-elokuussa ti-la 11-17, su ja ma suljettu. Tiedustelut aukioloaikoina  puh. (03) 375 2643 tai museoraitti@lempaala.fi
Pääsymaksut 3,5 € aikuisilta, ryhmiltä 2,5 € / henkilö sekä lapsilta 1 €. Pääsymaksu sisältää noin tunnin pituisen opastetun museokierroksen.

Voit tutustua raitin rakennuksiin ja niiden historiaan Villa Hakkarista Tuiskun talolle mobiilisovelluksen avulla. Lataa Nomadi-palvelu ilmaiseksi Nokia Storesta, App Storesta tai Google Playsta ja hae nimellä ´Kuokkalan museoraitti´. Jos olet jo lähettyvillä, voit käyttää palvelun Here and Now -toimintoa. Lisätietoa saat nettisivuilta, www.citynomadi.fi.